Nuoret

Nuorten mielenterveyspalveluille on kova tarve

Blog

Vuonna 2014 Suomen väkiluku oli noin 5,5 miljoonaa, ja se jakautui sukupuolittain suunnilleen tasan. 28,2 prosenttia väestöstä oli alle 25-vuotiaita ja 34,4 prosenttia oli alle 30. Odotettu keskimääräinen elinikä oli Suomessa 83,4 vuotta naisilla ja 77,5 miehillä. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana miesten ja naisten välisen elinajanodotteen välinen ero on pienentynyt kahdella vuodella, mutta jäljellä oli silti kuuden vuoden ero. Suomi on jaettu 320 kuntaan, joista vain kahdellakymmenellä on enemmän kuin 50 000 asukasta, ja 139:n väkimäärä on alle 5000. Suunnilleen 1,1 miljoonaa ihmistä elää Helsingin seudulla.

Nuorten ja työikäisten näkemykset omasta terveydentilasta ovat olleet muuttumattomia viime vuosina. Nuorten keskuudessa yksi viidestä arvioi terveytensä kohtalaiseksi tai hyväksi, kun taas työikäisten keskuudessa lukema oli yksi kolmesta. Itsearvioitu terveys oli Suomessa huonompi kuin muissa Pohjoismaissa THL:n vuoden 2014 tilaston mukaan.  

Tutkimusten mukaan nuoret ovat median suurkuluttajia, ja suuri osa vapaa-ajasta saattaa kulua pelien ja netin parissa. Peleihin uppoutuminen ei välttämättä kerro mistään ongelmista, vaan kyse saattaa olla uutuudenviehätyksestä ja halusta pelata uusi peli läpi keskeytyksettä. Ei ole harvinaista, että perheen yhteistä aikaa vietetään ollen läsnä samassa huoneessa, mutta kukin oman pelinsä parissa. Nuori saattaa pelata Minecraftia tai Fortnitea pelikoneellaan, samalla kun vanhempien läppärillä on auki Sudokupeli tai PokerStars Casino. Yhdessä vietetty aika on joka tapauksessa tärkeää jokaisessa perheessä.

Päihteet astuvat usein mukaan

Päihteiden väärinkäyttö ja huono terveys ovat läheisesti sidoksissa, ja alkoholin juominen on listattu yhdeksi viidestä suurimmasta riskitekijästä sairaudelle, vammautumiselle ja kuolemalle WHO:n vuoden 2011 tilaston mukaan. Suomessa ihmiset juovat enemmän kuin muissa Pohjoismaissa: kaikkiaan 11,6 litraa puhdas alkoholia per henkilö 15 ikävuodesta ylöspäin. Huumeiden kokeellinen käyttö on lisääntynyt, etenkin ikäryhmässä 25–34 (NAD 2015).

Itsemurha on merkittävä kuolinsyy nuorten ihmisten keskuudessa Suomessa. Kymmenesosa itsemurhakuolemista Suomessa koskee alle 25-vuotiaita nuoria, ja kolmasosa kaikista kuolemista ikäryhmässä 15–24 johtuu itsemurhista. Vuonna 2013 kaikkiaan 887 ihmistä tai 16,3 ihmistä 100 000:ssa teki itsemurhan, hieman suurempi luku kuin edellisenä vuonna. Näistä 11 prosenttia oli alle 25-vuotiaita. 40 prosenttia itsemurhayrityksistä Suomessa on tehty päihtyneessä tilassa, ja kolme neljäsosaa itsemurhan tekevistä ihmisistä on miehiä, vaikka itsemurhien määrä on vähentynyt sekä miehillä että naisilla yli 15 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luku oli Suomessa suurin vuonna 1990, kun yli 1500 ihmistä teki itsemurhan. Eurostatin vuoden 2011 tilaston mukaan vain Latvialla ja Liettualla on korkeampi itsemurhien määrä nuorten ihmisten keskuudessa kuin Suomella.

Kun tilastoja katsotaan sukupuolen mukaan, tytöt yrittävät itsemurhaa useammin kuin pojat, mutta pojat tekevät todennäköisemmin itsemurhan. Vuosina 2010–2012 itsemurhien määrä ikäluokan 15–24 pojilla oli 28 tapausta 100 000:ssa, kun taas määrä tytöillä oli 9 tapausta 100 000:ssa. Tytöt harrastavat poikia todennäköisemmin itsetuhoista käytöstä, joka johtaa sairaalaan, kuin. Ikäluokan 20–24 tyttöjen joutuminen sairaalaan itsetuhoisen käyttäytymisen seurauksena lisääntyi dramaattisesti määrästä vain hieman yli 100 tapausta 100 000:ssa vuonna 2005 yli 160 tapaukseen 100 000:ssa vuonna 2008. Esiintymistiheys ikäluokan 20–24 poikien joutumisesta sairaalahoitoon itsetuhoisen käyttäytymisen vuoksi lisääntyi myös alle 80 tapauksesta 100 000:ssa vuonna 2005 suunnilleen 125 tapaukseen 100 000:ssa vuonna 2008.

Yleisimmät varoitusmerkit itsemurhataipumuksista ovat aiemmat yritykset tai eksplisiittiset itsemurha-ajatukset. Itsetuhoisuuden muut muodot kuten itsensä viiltely muodostavat myös riskitekijän. Selkeä enemmistö nuorista ihmisistä, jotka tekevät itsemurhan tai yrittävät sitä, on kärsinyt mielenterveysongelmista, ja yli puolet on kärsinyt masennuksesta. On kuitenkin huomionarvoista, että voidaan löytää yhteys nuoren itsetuhoisen käyttäytymisen ja vanhempien sosioekonomisen aseman, sosiaalitukien vastaanottamisen ja siviilisäädyn välillä. Ei yllättäen itsetuhoinen käyttäytyminen on yleisempää niiden lasten keskuudessa, joiden vanhemmilla on matala palkkataso, matalampi sosioekonominen asema ja korkeampi riippuvuus sosiaalietuuksista sekä yksinhuoltajavanhemmilla.     

Nuorten mielenterveyspalveluille on kova tarve

Työttömyys alkaa usein jo nuorena

Statistics Finland Labour Force Survey -tutkimuksen mukaan työttömyysprosentti heinäkuussa 2015 oli 8,4 prosenttia, miehillä 8,7 prosenttia ja naisilla 8,2 prosenttia, mikä on 1,4 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. 644 000 nuoresta ihmisestä iältään 15–24 314 000 oli työssä ja 66 000 työttömänä. Työttömyysprosentti nuorille ihmisille iältään 15–24 oli 17,4 prosenttia, mikä vastaa 10,2 prosenttia kaikista nuorista ihmisistä iältään 15–24 väestöstä.   

Arviolta 7 prosenttia väestöstä sai sosiaalietuuksia vuonna 2013, 2,9, prosentin lisäys verrattuna aiempaan vuoteen. Jaettuna koko väkimäärän kesken sosiaalietuuksien määrä oli 135 euroa per henkilö vuonna 2013. Vuonna 2012 Suomi maksoi 60 miljardia sosiaalietuuksina, 3 prosentin lisäys verrattuna edeltävään vuoteen, keskimäärin 11,086 euroa per henkilö. Suurin kuluerä koostui vanhemmille ihmisille suunnatuista palveluista, etenkin eläkkeistä (36,7 prosenttia). Toiseksi suurin kulu liittyi sairastamiseen ja terveyteen (24,7 prosenttia), joista tuli yhteensä 14,8 miljardia.

Nuorille suunnatulle verkkosivustolle nimeltä Nuortenelämä on koottu erilaisia tuki- ja kriisipalveluita. Kriisipuhelimessa nuori saa keskusteluapua ollessaan kriisissä tai ylipäätään vaikeassa elämäntilanteessa. Puhelimeen soittaessaan ei tarvitse sanoa nimeään. Siellä voi keskustella kriisityöntekijöiden ja koulutettujen vapaaehtoisten kanssa. Päivystyspisteitä on valtakunnallisesti 27. Surunauhan vertaistukipuhelimeen voi lähettää tekstiviestin, ja vertaistukilinja soittaa viestin lähettäjälle takaisin viikon kuluessa. Halutessaan viestiin voi kirjoittaa lisätietoja omasta tilanteestaan. Kaikki viestintä on luottamuksellista, ja vertaistukipuhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset, vertaiset. Palvelu on auki koko vuoden. Vertaistukipuhelimesta vastaa itsemurhan tehneiden läheisten valtakunnallinen vertaistukijärjestö. Yhdistyksessä on suunnilleen 900 jäsentä. Se on järjestänyt poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta toimintaa ympäri Suomen vuodesta 1997 alkaen.